Opintovapaan käyttö on lisännyt suosiotaan viime vuosina. Vaihtoehto helpottaa opiskelua huomattavasti ja nopeuttaa valmistumista, mutta sen ongelmana on palkattomuus. Harva aikuisopiskelija haluaa jättää ansiotyönsä tienestit ja vaihtaa ne pieneen opintorahaan tai aikuiskoulutustukeen, varsinkin jos heillä on perhe elätettävänä. He törmäävät tällöin usein ajatukseen, että voisivatko he kuitenkin hieman työskennellä opintovapaan aikana?
Laki opintovapaan taustalla
Opintovapaalla tarkoitetaan laissa aikaa, joksi työnantaja on vapauttanut työntekijän palvelussuhteeseensa kuuluvien tehtävien suorittamisesta koulutusta tai opiskelua varten. Työntekijällä on mahdollisuus saada opintovapaata, kun hänen työsuhteensa saman työnantajan palveluksessa on kestänyt vuoden eikä työnantaja voi työntekijäänsä erottaa silloin, kun hän käyttää oikeuttaan opintovapaaseen. Eli työsuhde jatkuu normaalisti opintovapaan aikana, mutta työntekijälle ei makseta tältä ajalta palkkaa, elleivät työntekijä ja työnantaja ole tehneet palkanmaksusta erillistä sopimusta. Opintovapaan kesto on maksimissaan kaksi vuotta.
Toimeentulo palkattomalla opintovapaalla
Työntekijä, joka jää opintovapaalle on tietyin edellytyksin oikeutettu saamaan joko opintorahaa, joka muodostuu opintotuesta, asumislisästä ja valtion opintolainatakauksesta. Vaihtoehtoisesti opiskelemaan ryhtyvä voi saada aikuiskoulutustukea, sillä sitä voi saada omaehtoiseen opiskeluun lähtenyt henkilö, jolla on vakituinen työ- tai virkasuhde tai hän toimii yrittäjänä.
Normaaliin ansiotöiden tulotasoon näillä tuilla ei kuitenkaan ylletä, joten monen opiskelemaan lähtevän mieli halajaa ennemmin tai myöhemmin takaisin työkentälle ja paksumman lompakon omistajaksi. He alkavat pohtia vaihtoehtoja pelkille Kelan maksamille tuille.
Työskentelyn ja opintovapaan yhdistäminen
Opintovapaata koskevan lain mukaan opintovapaa myönnetään antamalla työntekijälle etukäteen määrättynä aikana yksi tai yhdenjaksoisesti useampia kokonaisia vapaapäiviä. Opintovapaata voidaan myöntää myös antamalla osia työpäivästä vapaaksi tai muodostamalla se useasta vapaajaksosta, joiden välillä työntekijä on työssä. Kahden vuoden mittainen opintovapaa siis muodostuu ainoastaan pidettyjen opintovapaapäivien perusteella, kyse ei ole kalenterivuosista. Kahden vuoden opintovapaan voi pitää yhteensä viiden vuoden aikana.
Työskentely opintovapaan aikana on aina työntekijän ja työnantajan välinen sopimus. Eli, jos työnantaja katsoo, että työntekijä voi silloin tällöin myös olla töissä, vaikka onkin opintovapaalla, on tämä mahdollista. Mitään yleisiä ohjeita tai sääntöjä ei asiaan ole olemassa. Myöskään laki ei rajoita mitenkään työntekijän mahdollisuuksia yhdistää työssäkäynti ja opintovapaa.
Rajoittavaksi tekijäksi sen sijaan muodostuu tilanne, jossa työntekijä opiskellessaan saa myös Kelan etuuksia, kuten aikuiskoulutustukea. Tukikuukausille on nimittäin olemassa tietyt ja tiukat tulorajat, jotka siis rajoittavat työntekoa. Eli, mitä enemmän on töissä ja saa palkkaa, sitä pienempi on aikuiskoulutustuen määrä.
Jos opintovapaata käyttävä työntekijä ei nosta mitään opintososiaalisia etuuksia, ei hänen tarvitse myöskään huolehtia tulorajoista, ja hän voi huoletta olla töissä niin paljon kuin haluaa ja saa työnantajan kanssa sovittua.
Lisätietoa opintovapaasta ja työskentelystä sen aikana sekä aikuiskoulutustuesta
Opintovapaata harkitsevan kannattaa aloittaa konkreettiset valmistelut puhumalla työantajansa kanssa. Näin varsinkin silloin, jos haaveissa on työskennellä osittain myös vapaan aikana.
Muut käytännön neuvoja tarjoavat tahot ovat Kela ja Työvoimatoimisto.
Internetissä lisätietoa aiheesta voi hankkia muun muassa seuraavilta sivuilta:
- www.mol.fi (Työ- ja elinkeinopalvelut)
- www.kela.fi (Kela)
- www.koulutusrahasto.fi
- www.opintopolku.fi
- www.finlex.fi (lainsäädäntöä aiheen taustalla)