Miksi työhaastatteluja järjestetään?
Joskus työnhakijasta voi tuntua kummalliselta se, että työnantaja kutsuu haastatteluun niin monta hakijaa. Eikö pelkkä työhakemuksen perusteella tehty työntekijävalinta riitä? Työhaastattelun tehtävänä on kuitenkin saada työhön pätevistä hakijoista se kaikkein sopivin. Hyväkään opiskelutodistus ei nimittäin takaa sitä, että henkilö on muutoin sopiva tarjolla olevaan tehtävään, joten työnantaja haluaa varmistaa sopivuuden esittämällä työhön ja hakijaan itseensä liittyviä kysymyksiä haastattelun muodossa.
Työpaikan hakeminen
Työpaikan hakeminen tapahtuu yleensä kirjallisella työpaikkahakemuksella. Työnantaja määrittelee työpaikkailmoituksessaan, millaisen hakemuksen hän haluaa saada, eli onko se vapaamuotoinen vai jotain tiettyä linjaa noudattava. Hakemukseen lisätään työnantajan haluamat liitteet, joita voivat olla opiskelu- ja työtodistukset. Myös Ansioluettelo eli CV (Curriculum Vitae) liitetään yleensä hakemuksen liitteeksi. Apua työhakemuksen ja ansioluettelon kirjoittamiseen saa helposti Internetistä esimerkiksi osoitteesta: www.monster.fi.
Määräaikaan mennessä saapuneet työhakemukset otetaan huomioon työnantajan valitessa haastatteluun kutsuttavat henkilöt.
Mitä työhaastattelussa tapahtuu?
Haastattelun tarkoituksena on löytää hakijoiden joukosta työpaikkaan sopivin henkilö. Työnhakijan kannalta haastatteluun osallistuminen on oman osaamisen markkinointia, joten haastattelussa kannattaa varautua ainakin kertomaan omasta opiskelu- ja työhistoriastaan, perheestään, harrastuksistaan ja tavoitteistaan.
Työnantaja saattaa pyytää hakijaa myös kertomaan oman elämäntarinansa. Tavallista on myös, että työnhakijaa pyydetään perustelemaan, miksi juuri hän olisi paras valinta haettavaan työhön. Tällöin ei riitä, että hakija vastaa yksinkertaisesti olevansa paras, vaan tälle täytyy myös kyetä esittämään vankkoja perusteita.
Työhaastatteluun menijän kannattaa myös varautua siihen, että paikalla voi yhden haastattelijan asemesta olla useampi haastattelija ja haastattelua tarkkaileva henkilö. Ei siis kannata häkeltyä siitä, jos haastattelussa onkin vastassa kokonainen haastatteluraati.
Yleensä haastatteluun on varattu jokin tietty määräaika, joten omassa esittäytymisessään kannattaa olla tehokas. Myös esitettyihin kysymyksiin kannattaa vastata aiheesta poikkeamatta.
Itse haastattelun aikana ei tehdä päätöstä työntekijän työhön ottamisesta, vaan päätös tehdään myöhemmin ja työnhakija saa siitä tiedon sovitun ajan kuluttua. Joskus työhakija saa myös yhteystiedot, joista voi määräajan kuluttua tiedustella valintaa.
Hyvät käytöstavat ovat tärkeitä haastattelussa
Haastattelu on, kuten sanottua, oman osaamisen markkinointia. Siksi haastattelun aikana kannattaa antaa mahdollisimman hyvä kuva itsestään ja käyttäytyä haastatteluun sopivalla tavalla. Tärkeää on olla ajoissa paikalla, sillä henkilöstä saatavalla ensivaikutelmalla on suuri merkitys myöhemmässä valinnassa.
Rehellisyys ja aktiivisuus haastattelutilanteessa antavat hyvän kuvan hakijasta. Samoin katsekontaktin säilyttäminen ja keskeytyksettä kuunteleminen. Omalla vuorollaan hakijan puheen tulee olla hyvin selkeää ja kuuluvaa. Myös sanattomaan viestintään kannattaa kiinnittää huomiota ja tehdä yleensäkin koko haastattelutilanteesta rento, mutta samalla tärkeä ja merkityksellinen tilaisuus.
Ennakolta valmistautuminen vähentää stressiä
Ennen haastatteluun osallistumista kannattaa paitsi etsiä vastaukset edellä mainittuihin kysymyksiin, niin myös perehtyä haettavan työpaikan organisaatioon ja toimenkuvaan. Itselle kannattaa tehdä selväksi, miksi haluaa juuri sen tietyn työpaikan. Myös omaa pukeutumista kannattaa miettiä etukäteen ja itse haastattelutilannetta voi tarvittaessa harjoitella yksin tai vaikkapa hyvän ystävän kanssa.
Lisätietoa haastatteluun valmistautumisesta löytyy Internetistä paljon. Esimerkiksi sivustot http://www.te-palvelut.fi/te/fi/ ja www.monster.fi tarjoavat hyviä vinkkejä työhaastatteluun valmistautumiseen ja itse työhaastattelussa toimimiseen.